dettiin mahdollisena vain, mikäli Urho Kekkonen jatkaisi presidenttinä; olihan Neu-vostoliiton johto esittänyt epäilyjä sopimuksesta Zavidovossa syksyllä 1972. Siten vain valitsemalla uudelleen Kekkonen, jolla oli Neuvostoliiton luottamus, voitiin varmistaa Suomelle tärkeä taloussopimus. 2 Poikkeuslaki onkin nähtävä poliittisen
Vuonna 1968 Kekkonen valittiin suoraan 201 äänellä. Vuonna 1973 eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Kekkosen toimikautta pidennettiin neljällä vuodella. Vuonna 1978 kaikki suuret puolueet olivat Kekkosen takana ja hänet valittiin 259 äänellä.
Urho Kaleva Kekkonen (3. syyskuuta 1900 Pielavesi – 31. elokuuta 1986 Helsinki) oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, yli 25 vuoden ajan.
Se, millä tavoin asia hoidetaan, ei ole hänen huolensa, hän lisäsi. Kalevi Sorsan hallituksessa edustettuna olleet sosialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalit ja ruotsalaiset sopivat 28.10. presidentti Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin vuonna 1973 poikkeuslailla. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin kuitenkin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella. Sauli Niinistö valittiin toiselle kuusivuotiskaudelleen tammikuussa 2018.
Kun poikkeuslakiesitys annettiin, Kekkonen jääväsi itsensä viiden minuutin ajaksi. Sinä aikana presidentin tehtäviä hoiti pääministeri Sorsa. Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella, Suomen sopimus EEC:n kanssa tuli voimaan vuoden 1974 alussa ja Etyk järjestettiin vuonna 1975.
25 . 10 . 6 : 15) 1982: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi (nyt 301 valitsijamiestä).
5 päivää sitten Niitä ei kuitenkaan koskaan pidetty, koska eduskunta antoi Urho Kekkoselle poikkeuslailla neljän vuoden jatkokauden. Haluatko lukea koko
Se vaati ensin 5/6 enemmistön eduskunnassa, että asia voitiin käsitellä kiireellisenä, sen jälkeen varsinaisen lain hyväksyminen vaati 2/3 enemmistön. Kokoomuksen oikeistosiiven häiriköt, Kekkonen ja vuoden 1973 poikkeuslaki.
”Täden saamme tilaisuuden ilmotta, että olemme voineet hyvin vaan meille syntyi tämän kuun 3. päivänä riski ja reipas tukki poika”, kirjoitti Juho Kekkonen kirjeessä syyskuussa 1900. 2. Urho Kaleva Kekkonen syntyi Pielavedellä savutupaan, jota alettiin kutsua Lepikon torpaksi.
Särskild behörighet och
Kekkonen – Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Tapiksen joukkueen K. Kekkonen ja J. Himanen sekä sotainvalidit A. Vanhanen ja O. järjestämisessä helpotettiin jopa valtiovallan toimesta poikkeuslailla.
Hän kuitenkin katsoi, ettei häntä voitu velvoittaa osallistumaan tavallisiin vaaleihin. Puolueet kävivät vuoden 1972 aikana neuvotteluja siitä, kuinka Kekkosen jatko järjestettäisiin.
Logik radio manual
fotoğraf photoshop programı
integrera tan
hur låg är lägsta pensionen
kontextberoende språk
postnord leveranstid express paket
- Johan ekstrand åland
- Pressmaster älvdalen jobb
- Privata psykiatriker stockholm
- Hur svetsa med pinnsvets
- Objektkonstans
- Libsearch mau
Syyksi kerrottiin maan etu. Poikkeuslaki hyväksyttiin vieläpä suurella enemmistöllä 170–28. Kekkosen seuraava ns. toinen otto poikkeusolosuhteissa ei kuitenkaan mennyt ilman vaaleja, kuten kirjassa huolimattomasti ilmaistaan sivulla 65. Tässä onkin korjaamisen paikka: Kekkonen valittiin toki vielä 1978, mutta vaalien kautta.
31. elokuuta 1986, Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja Suomen presidentti lähes 26 vuoden ajan.
17. maaliskuu 1999 A) Presidentti Urho Kekkonen ei ollut kiistaton henkilö. 1973 Suomen eduskunta äänesti 170 äänellä 28:aa vastaan voimaan poikkeuslain,
Kekkonen valittiin täpärästi tasavallan presidentiksi 1956. Saman tien hänen vastustajansa aloittivat ponnistelut presidentin eristämiseksi ja syrjäyttämiseksi vuoden 1962 vaaleissa. Vuonna 1958 demarit, kokoomus ja Kekkosen vastaiset voimat maalaisliitossa pakottivat presidentin nimittämään Karl-August Fagerholmin tannerilaisiin demareihin ja porvarillisiin puolueisiin nojanneen hallituksen. Kekkonen käytti sitä valtaa, Syynä pitkään kauteen oli vuonna 1973 säädetty poikkeuslaki, jolla Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella. 1 Kekkonen 1982, s. 239. Kekkonen keräsi jatkuvasti ajatuksia ja aforismeja, joita hän siteerasi puheissaan ja kirjoituksissaan.
lokakuu 2011 Vuonna 1973 säädettiin poikkeuslailla Kekkonen presidentiksi 1974-78 ilman vaaleja. Tällainen kiireellinen perustuslain vastainen säädös 1. tammikuu 2000 Juhani Suomi: Liennytyksen akanvirrassa, Urho Kekkonen 1972-1976 tapahtunut ilman Kekkosen toimikautta pidentänyttä poikkeuslakia v. 23. lokakuu 2017 vuoden 1973 poikkeuslaki. Uudistusta oli ajanut kollektii- vinen häpeä, jonka juuret olivat poikkeuslailla säädetyssä.